Muista suvuista‎ > ‎

Olkkuri, Lovikka, Pajari

Erkki Niilonp. Lovikan (1597-1658) suku on kotoisin Kainuunkylästä. 

Erkin isoisä oli Lovikka (Ludvig, Klodovig) Olkkuri, Lovikan talon perustaja. Hänen isänsä oli Juntti Olkkuri ja tämän isä puolestaan pirkkalainen Olli Pajari. Tässä vaiheessa olemme noin 1400- luvun lopulla.

Olkkurin tilan väentupa, rakennettu n. 1600- luvulla, purettu 1970- luvulla. 

Pajari

Mielenkiintoista on pohtia, mistä Pajarin suvun nimi tulee. Aika kiistatta on kumottu nimen yhteys sanaan paja, eli se ei tarkoittane esim. seppää. Kaksi ulkomaankielen liitosta on esitetty: saksan kielen "baijerilaiseen" viittaava sana ja venäjän kielen "pajariin" viittaavat. 

Pajari tarkoittaa venäjässä "venäläinen ylimys, ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäsen ennen Pietari Suuren aikaa" (*. Sanaa on käytetty myös kuvaannollisesti myöhempien aikojen venäläisistä mahtimiehistä"

Yhteyksiä esim. Etelä-Suomessa vaikuttaneisiin ja vaikuttaviin Pajareihin ei ole voitu paljon tutkia - siinä määrin henkilöhistorian aamuhämärissä ollaan!

Pajarien sukuseuran sivut

 

pirkkalaiset (pirkkamiehet. pirkat) olivat Pohjois-Suomessa toiminut organisoitu ryhmä. Pirkoilla oli oikeus käydä kauppaa ja verottaa Lapin asukkaita. Pirkat vaikuttivat laajasti myös muualla pohjoisessa Fennoskandiassa.

Nimi "pirkkalainen" lienee skandinaavista perua sanasta birk, joka tarkoittaa samaa kuin "erivapaus". Pohjoisen kaupankäynnin ja verottamisen erivapaus oli alkujaan ilmeisestikin kuningas Mauno Ladonlukon kehittämä 1200 luvulla. Pirkat säilyttivät oikeuden aina Kustaa Vasan kauteen saakka.

Pirkkalaisten yhteydet Tampereen kupeessa sijaitsevaan pitäjään ja sen nimeen, Pirkkalaan, on hyvin epätodennäköinen. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pirkkalaiset

pajarit, vanhan Venäjän ylhäisöaateli. Pajariluokka kehittyi alun perin skandinaavisesta hirdh- eli ruhtinaan sotilasseurueinstituutiosta (venäjäksi druzhina). Pajarit olivat alkujaan varsin itsenäistä maa-aatelia, joka nautti laajoja etuoikeuksia olematta edes ruhtinaaseensa kovin tiukassa vasallisuhteessa. Heidän maaomaisuutensa oleellinen osa, vottshina, oli heidän sukunsa perintömaata, ei ruhtinaalta lainaksi saatua läänitysmaata. Iivana IV Julma pyrki tukahduttamaan pajarien vallan vainoamalla heitä henkilökohtaisesti uskollisten opritshnik-virkamiestensä avulla, mutta Iivanan kuoltua pajarit koettivat palauttaa asemansa entiselleen mm. tukemalla puolalaisten maahantunkeutujien yritystä karkottaa Iivanan jälkeläiset valtaistuimelta 1600-luvun alun sekasorron aikana. Pajariluokka syrjäytyi viimeistään Pietari Suuren uudistusten myötä, kun maa-aatelin tilalle alkoi nousta virkamieskunnassa palvelemalla arvonsa hankkinut virka-aateli. Koko sana "pajari" (bojarin, Боярин) hävisi käytöstä ulkomaisten kreivin- ja paronintittelien tieltä, ja aatelisista alettiin puhua "hovilaisina" (dvorjanin).
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaP.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pajarit