Antti Kerola, 30.7.2011: Välähdyksiä Eeron suvun vaiheista

Muutaman päivän yli kaksi vuotta sitten kokoonnuimme ”serkkutapaamiseen” Vihreällä pysäkillä. Silloin mietittiin sitä, että olisipa kiva kun saatais koko porukan sukujuhla pystyyn. Ja täällä nyt ollaan!
 
Tämä tapaaminen on kolmas sukutapaaminen, kun ensimmäinen oli Juho Eeron muistojuhla yhdeksän vuotta sitten.
 
Lupasin kertoa jotain Eeron suvun vaiheista. Välähdyksinä.

Vanhoja juttuja

Aloitetaan vanhasta. Tällä hetkellä katsoisin, että meillä on melkoisen varma tieto siitä, kuka oli Pellon ensimmäisten verotalojen joukossa Eerojen esi-isä. Tässä esi-isäketjussa Juho Eero oli 11. ja esim. minä 15. polvea. Vuonna 1539 on talletettuna vanhimmassa veroluettelossa Pellon kylän talolliset. Luettelossa on yhdeksän taloa. Joukossa on myös Erkki Heikinpoika, paljon niittyjä omistanut isäntä. Korteniemen sukukirjassa esitetään, että Erkki Heikinpojan talo olisi ollut Eeron talo.
 
Tohtori Erik Wahlbergin tutkimusten mukaan Eerojen esi-isä olisi ollut Olli Mikonpoika (mainitaan 1543-1546). Em. Erkki Heikinpojan ja Ollin välinen suhde on vielä epäselvä. Mutta varma voi olla siitä, että Eeron talo oli edustettuna ainakin 1539 jousiveroluettelossa – nimi ei vain ole täysin selvä. Siksi laitoimme suvun pinssiinkin vuoden 1539.
 
Nämä ovat tapahtumina niin vanhoja aikoja, että niistä on erittäin vaikeaa saada tietoja. Paljon menee olettamuksien kautta. Viimeaikainen teknologia voi ehkä tässä auttaa. Tästä tämän puheenvuoron lopussa lisää.

Nimiasiaa

No sitten ajattelin kertoa muutaman väläyksen suvussamme liikkuneista nimistä. Ehkä niistä erikoisimmista.

Pellander

Juho Eeron isoisän isä oli Antti Pekanp. Eero. Hänellä oli veli, Olli, joka mainitaan asiakirjoissa lautamieheksi. Olii valittiin säätyvaltiopäiville Tukholmaan edustamaan Yli- ja Alatornion talonpoikia, Västerbottenin vaalipiirissä. Ollille tuli siis edustusmatka Tukholmaan mutta hän koki, että ei saanut nimelleen tarvittavaa arvovaltaa. Olisiko ”Olof Erikson” ollut liian tavanomainen. Niinpä hän kirjautui Tukholmaan nimellä Olof Pellander, Olli Pellolainen. Tällä nimellä hänet tunnetaan myös valtiopäivien jälkeen jääneissä muistioissa.
 
Pellanderin elämä jäi lyhyeksi. Hän kuoli 39-vuotiaana, ja lieneekö sairastelu tai muu ollut syynä siihenkin, että edustus jäi vain kahden vuoden mittaiseksi (1751-52). Näillä valtiopäivillä tehtiin päätös siirtymisestä gregoriaaniseen kalenteriin.

Hjulberg

Juhon isoäidin isoisän veli oli 1600-1700 luvun taitteessa elänyt Olli Heikinp. Joki. Hän valitsi elämänurakseen lähteä Tornioon porvariksi. Tähän etenemiseen hän ilmeisestikin koki oman nimensä vaatimattomaksi. Ja niin hän otti nimen kotinsa läheisen Ratasvaaran mukaan. Ja niin tänäkin päivänä Torniossa on Olof Hjulbergin sukua.

Lovikka

Juho Eeron äidin puoleinen isoisä oli Juho Jaako Kolarin Jokijalasta. Tämän isoisän isoisän isoisä oli nimeltään Lovikka Olkkuri. Hän syntyi ja kuoli Kainuunkylässä. Lovikan talo on antanut nimensä myös Lovikan kylälle nykyisessä Torniojoen Ruotsinpuoleisessa osassa, Pajalan ja Vittangin välimaastossa. Kainuunkylän Lovikasta lähtenyt poika perusti talon ja myöhemmin kylän pohjoiseen Ruotsiin. Paikka tunnetaan nykyään Lovikka-lapasista. Ja Ylitorniolla tehdään Lovikka- kanteleita.
 
Nimi Lovikka on mielenkiintoinen. On esitetty, että se tulisi nimestä Ludvig. Se on todella harvinainen nimi Tornionjokivarressa, taitaa olla ainut esiintymä. Nimi on varmaankin ranskaa ja tulee nimestä Ludvig. Muita Lovikoita ei Tornionlaaksossa ole. Miksi talonpoika antaa pojalleen nimen Lovikka? Sitä emme tiedä. Onko Lovikka Olkkurin isä, Juntti Olkkuri tai tämän isä, pirkkalainen Olavi Pajari olleet tekemisissä jonkin paikkakunnalla käyneen ulkomaalaisseurueen kanssa ja tätä kautta oppineen fiinin etunimen? Olavi Pajarin aikana Kolumbus löysi Amerikan, eli aikaa siitä on melkoisen paljon. Lovikan tausta jäänee salaisuudeksi.

Juntti

Monissa sukumme sukupolvissa esiintyy etunimenä nimi Juntti. Nimi, jonka tänä päivänä tunnemme sukunimenä, on ollut alkujaan myös etunimi. Juntti, ruotsin Jöns oli suosittu nimi aikaisemmin. Täten Pohjois-Suomessa yleinen sukunimi Juntti palautuu Tornion- ja Kemijokien etunimenomaisiin sukunimiin, kuten on sukumme nimi Eero. Tai Erkki, niin kuin se alussa kirjattiin.
 
Näistä nimistä on johdettu nimet Erkin Heikki tai Erkheikki. Tai Lassinantti, Liisanantti ja Lassheikki. Lapsuudesta muistan nimismies Liisanantin ja Norrbottenin maaherra Lassinantin.

Uusia sukunimiä

Viimeinen nimiin liittyvä välähdys vie meidät lähelle tätä päivää. Vuonna 1949 Juhon pojan, Oton, pojat päättivät muuttaa nimensä. Oman pappani, Esko Eeronheimon mukaan taustalla olivat ihan käytännön syyt. Hänen mukaansa samantapaisten nimien olemassa olo oli hankalaa. Ihan tarkka tämä seuraava ketju ei ole mutta periaate selvinnee: oli Lauri Heikin ja Heikki Laurin lisäksi Eero Eero, Esko Eero, Esko Esko ja Eero Esko. Haluttiin löytää uusien sukunimien kautta ratkaisu tähän haastavaan tilanteeseen.
 
Nimitoimiston kanssa pojat kävivät neuvotteluja. Ja niin tulivat ensimmäiset Eeronheimot maassamme jo olleitten Paloheimojen ym. rinnalle. Samoin Ekonojat löytyivät samoista puhelinluetteloista Ohenojien ohesta.

Tulevaisuuden menetelmiä

Lopuksi palaan alkuun eli Eeron suvun varhaisimpien vaiheitten selvittämiseen. Uusi tekniikka on tuonut uusia mahdollisuuksia historiankirjojen takan olevien asioitten aukaisemiseen. Yksi mielenkiintoisimmista on geenitutkimus.
 
On mahdollista tilata laboratoriotutkimus, jonka perusteella saadaan syvälle historiaan meneviä näkymiä tietyn henkilön taustasta. Ja tätä tietoa voidaan käyttää vertailuun toisen henkilön tietojen kanssa ja löytää näitten yhteinen esi-isä.
 
Tämä on tekniikkana minulle vielä uutta, mutta olen itselleni antanut kertoa, että tällainen yksittäinen tutkimus on kuin koordinaatiakselin vetämistä historiaan. Tätä koordinaattiakselia voidaan verrata sitten toiseen akseliin ja selvittää näitten leikkauspiste. Sukututkimuksen avulla tälle leikkauspisteelle voidaan antaa nimi, esim. Mikko Eero.
 
Huikaisevat näköalat löytyvät sitten ajalta, joista Eeron suvussa ei ole mitään tietoa. Esim. 1300-luvun ja sitä edeltävän asutuksen vaiheet Pellossa voivat avautua tämän tutkimuksen kautta. Löytyykö näistä ajoista viitteitä esim. hämäläisiin sukuihin?
 
Geenitutkimuksen voi teettää kuka tahansa. Miehille ja naisille mahdolliset testit poikkeavat toisistaan. Yksi yleisimmistä lienee ns. mieslinjan testi, jossa mies teettää testin luotaamaan omaa isä-ketjuaan (isä, isän isä, isän isän isä jne.) Vastaava voidaan tehdä myös miehen äitilinjaan. Naisille on mahdollista vain äitilinja- testi. Lisäksi on vielä muitakin erilaisia tutkimuksia.
 
Päätän esitykseni tähän ja toivotan kaikille oikein mukavaa juhlan jatkoa!